Tässä tuunattava tavara ennen muodonmuutosta:
Pari tuntia ähinää, puhinaa, erikeepperiä ja niittipyssy tuottivat seuraavanlaisen lopputuloksen:
Ihanaa konjakinväristä pehmeää nahkaa... vain parasta kissalleni! Huomatkaa lähes täydellinen sävyn yhteensopivuus merbau-parkettiin, ooh ja aah! Karvapylly itse ei ollut moksiskaan vaihdoksesta.
Alkuperäinen päällyste oli aika epäesteettinen, vaikka ei sitä tullut ajatelleeksi. Lisäksi se keräsi itseensä ihan kaiken karvan ja muun möhnän. Elukoitten tarvikkeet ovat yleensäkin aika mitäänsanomattomia, vaikka esim. raapima- tai kiipeilypuuta on kokonsa puolesta hankalaa piilotella. Harvoin olen nähnyt sellaisia, jotka kaunistaisivat sisustusta.
Naru raapimapuuhun vaihdetaan ehkä sitten joskus kun kissi on kynsinyt entisen tuhannen päreiksi. Vähän kyllä kutkuttaa, mitähän värivaihtoehtoja siitä löytyisi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti