Minulla on näköjään joku fiksaatio turkoosiin, josta oli kanttaukset jo torkkupeitossa ja resorit yöpuvussa! Tikkipussissa kanttausten lisäksi myös vetoketju on samaa sävyä. En hirveästi välitä pastellisävyistä, joten turkoosi on sattunut silmään korvikkeeksi baby bluelle.
Vetoketju oli jälleen haasteellisin osa työtä; olen varmaan ommellut kymmeniä vetoketjuja ja yhtä monta kertaa tavannut oppikirjan kanssa ohjeet. Nyt lopputulos on jo päällisin puolin aika mallikelpoinen, mutta minähän en lepää ennen kuin vetskarin laitto sujuu kuin vettä vaan. Sen olen sentään oppinut, että neulaamatta ja harsimatta vetskaria on turha edes yrittää laittaa.
Myös mittasuhteet olivat jälleen vähän hakusessa. Olen melko varma, että näin joskus jossain blogissa vastaavan tyyppisen makuupussin, mutta enpä sitä tietenkään enää löytänyt, kun aloin etsiskellä ohjetta. Ostin taannoin antikka.netistä parilla eurolla vauvanvaatekirjan, josta sitten otin osviittaa hieman vastaavanlaisesta työstä. Kuvassa tyyny näyttää olevan tosi ylhäällä, mutta oikeasti se kyllä tulee ihan pussin suuhun asti.
Tässä vielä lähikuva tyynyn kiinnityksestä:
Napit ovat jotain jämäkappaleita, jotka sopivat hauskasti väriin ja tyyliin. Nyt jälkikäteen tuli mieleen, että olisi pitänyt laittaa nepparikiinnitys. Yritin ommella napit niin hyvin kiinni, ettei kersa pääse niitä tempomaan irti. Kangaskin taisi olla jämäkappale, myös Pepitan palakorista. Siinä taisi olla vielä jokin pieni tahra tms. joka kyllä lähti pesussa pois, mutta siitä tuli vielä lisäalennusta.
Ajattelin säästellä työn joululahjaksi, jos vain maltan. Eipä jäisi viime tinkaan kaiken tekeminen. Syksy ja joulu ovat muuten parhautta, innosta puhkuen jo odottelen pimeneviä iltoja (jolloin voi ommella!) ja värikkäitä lehtiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti