Riemu oli yletön, kun löysimme molemmille kelpaavan kukallisen puuvillasatiinin. Viis siitä, että kangas oli vain 150 cm leveä, aina voi kikkailla jotain.
Tässä on lopputulos:
Ja tästä näkyy vielä satiinimainen pinta, karvapallo kuvausrekvisiittaa:
Kokonaisuus on molempien mielestä livenä varsin jees, vaikka myrkynvihreä, ehdoton lempivärini, ei ehkä toisen ykkösvalinta olisi ollut. Kuvassa värit ovat vähän vääristyneet, mutta sävy on siis jetsulleen sama kuin kukkien lehdessä. Ompelua odottaa vielä vastaava punainen tyynyliinakangas, niin saa vaihdella.
Työ ei suoraommelta kummempaa vaatinut ja hyvä niin. 5 metriä painavaa pussilakanakangasta paininjalan alla/sylissä/lattialla sai itsessään hikikarpalot otsalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti